Elämää syrjässä

Elämää syrjässä

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Haaste

. avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.


2. valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. selitä kuva.

4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Tässäpä sitten kuva:
fly sputnik fly, on kuvan hevonen ja kuva on otettu Maken veljen luona viime kesänä. Tästä hevosesta vielä maailma kuulee...


sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

karvaisia vieraita ja näpräämistä

Viime päivät on ollu ihan mieletön himo tehdä kaikkea: pääsiäiskoristeita, paperikenkiä. Koti on sen näköinenkin, että mammaa on nyt kiinnostanut kaikki muu, paitsi siivoaminen. =) Meillä kävi vieraitakin pitkästä aikaa oikein monta perhettä, yhdessä perheessä lapset olivat karvaisia ja oi niin suloisia ja vauvantuoksuisia.


Itse olen ollut tosiaan levoton sielu jos hetkenkään pysähdyn, mietin asioita joille en itse voi mitään. Isä nimittäin on  mennyt aika huonoon kuntoon, vaikka ei itse sitä halua kenellekään tunnustaa ja olen oikeasti tosi tosi tosi huolissani. Mutta lempinimi Jäärä ei hänelle ole ihan turhaan annettu, jääräpää se on kyllä ainoa oikea sana kuvastamaan minun isääni. Isän olisi korkea aika muuttaa pois omakotitalosta jonnekin missä apu on aina lähellä, mutta miten jääräpää saadaan muuttamaan omasta kodistaan, joka on henki ja elämä. Ja eniten pelottaa se, että yleensä vanhukset jotka muuttavat vanhainkotiin, menevät nopeasti huonompaan suuntaan ja nopeammin hautaan asti...Kaikenlaiset ajatukset pyörii päässä, ettei mitään muuta sekaan mahdu. Pakko siis koko ajan tehdä käsillä jotain.
paperikenkiä

paperitossut

karvaiset vieraamme, onnellisten lasten sylissä

pääsiäistä

lauantai 12. maaliskuuta 2011

käyn minä joskus ihmisten ilmoillakin =)

Niinkuin tällä viikolla jo kahdesti! Ensin kävin naistenpäivänvierailulla isolla siskolla täällä Lestillä. Koko ilta meni ja hauskaa oli! Ja toisen kerran kävin toisella isolla siskolla, vaatekutsuilla kylläkin, mutta kävin kuitenkin.
Vaikka pitäs kyllä vierailla sukulaisilla kai useamminkin...Miten se aina vaan jää, sitten vasta jos on jotain juhlistettavaa, niin tulee lähdettyä. Vaikka pitäs käydä muutenkin, siskot on mulle tärkeitä. Vaikka olenkin ehkä jotenkin "porukasta poikkeava", eikä kaikki jutut ole yhteisiä, eikä ole samat kiinnostusten kohteet. Täältä syrjästä on aina se lähtemisen vaiva ja näillä polttoaineenhinnoilla ei tosiaan tee mieli turhaan ajella. Pitäs, mutta tällä hetkellä ei ole varaa sellaiseen. Onneksi on facebook, iltasin sieltä löytää ainakin kaksi sisarusta =) Ja oikeesti, se on vain hyvä juttu.
tämmöisiä sain, kun kävin " Kalle-siskolla". KIITOS, OIKEASTI TOSI PALJON!
Saanan synttärikakku
Tänään tein yhden tilauskakunkin, mua aina niin jännittää mitä "tilaaja" tykkää kakustansa. Viime yönäkin heräsin pariin otteeseen ja mietin mitä pieni neiti kakustaan sanoo. Sitä aina ajattelee tekevänsä jotain hienoa ja hienompaa kuin edellisellä kerralla, mut tuppaa kuitenkin aina tulemaan hätäsesti tehtyjä. Ku ei ite malta. Mut, jos se kokemus ainakin karttuisi.  =)

torstai 10. maaliskuuta 2011

juhlahumua

Lotan 2 vuotissynttärit juhlittiin prinsessateemalla. Pikku Prinsessa ei vain ollut kauneimmillaan, kun aamulla sai lumesta ihottumaa kasvoihin. Lahjoja tuli aivan valtavasti, juuri sellaisia kuin äiti oli toivonut =) Nyt päästään pukemaan nukkeja, lukemaan heppakirjaa ja laittamaan koruja. Saunaankin päätyi ämpäri ja tarvikkeet saunaleikkeihin. Niistä tuppaavat Laurin kanssa oikein tappelemaan. Eli taas vahvistuu asia, että kaikkea pitää olla aina kaksinkappalein. Tosin Tomi Traktoreita meillä on viisi, kaikkine koneineen ja silti niistä aina tapellaan...
Kuinka nopeasti aika oikein meneekin, vasta Lauri söi tuttia ja halusi auttaa vauvanhoidossa. Nyt se vauva on jo 2 vuotias," minä itse, syliin, äiti vaan" , erittäin itsenäinen pikkuneiti. Puhua pajattaa koko ajan ja laulaa...
Minkähänlaista on ollut kun itse olen ollut pieni, en kovin paljoa ajasta muista? Muistan, että en pitänyt sukkahousuista ja leikkasin ne saksilla rikki, heti kun sain tilaisuuden. Mulla oli pieni kitara, joka roikkui olohuoneessa hirvensarvissa turvassa, kunnes pikkuveli sen hajotti. Ja vielä ihan tahallaan.
En tiennyt ekaluokalla, mikä äitini nimi on, äitihän oli äiti! Isä nimen tiesin, kun useimmiten puhelimen soidessa kysyttiin puhelimeen Isä-Raimoa. Selvis äitin nimi sitten toki myöhemmin, mutta muistan miten hassulta tuntui kun äitilläkin on nimi.


Me käytiin aina Linnen kaupassa vanhalla valkosella Petteri-pakettiautolla. Siellä rakastuin joulunalla  aivan ihanaan nukkeen, siskonukkeen. Ja voi sitä mielipahaa, kun se oli lähtenyt hyllystä! Ja voi sitä riemua, kun jouluna omasta paketista paljastui siskonukke. Siskonukke sai nimen Kerttu-Lotta, se on mulla vieläkin tallessa, mutta sillä ei saa leikkiä. Kerttu-Lotta ei kestä enää leikkejä, sitä on niin monesti korjattu. Myöhemmin aikuisena ostin itse kaupasta Kerttu-Lotalle pikkuveljen, Jaakko-Tepon. Tokihan jokaisella aikuisellakin saa olla leluja?


tiistai 1. maaliskuuta 2011

rakkautta

Tänään vietetään meidän 4 vuotishääpäivää. Ilman kakkuja tai muutakaan. Itse asiassa meinasin unohtaakin koko asian, mutta merkitsin allakkaan jotain ja sieltä se hypähti vastaan. Merkintä: 4 vuotta naimisissa. Oikeesti, 4 vuotta, tuntuu että siitä on jo paljon kauemmin ja toisaalta, ei kai siitä noin kauaa ole! Olin silloin viimeisilläni raskaana ja mentiin salaa naimisiin kokkolan maistraatissa. Todistajakin olis sieltä joku työntekijä, ettei varmasti tieto leviä. Ainoa joka tiesi oli parturi-Sussu, joka teki mulle hääkampauksen. Se olikin ainoa "ylellinen" asia meidän häissä. Minun kampaus  =)  Toiseksi ylellisintä taisi olla ne huoltoaseman munkkikahvit   =)
Kaikille kerrottiin naimisiin menosta vasta Lauri-pojan syntymän jälkeen. Molemmat ollaan aikasemmin oltu tahoillamme naimisissa, eikä sitte enää viitsitty järjestää oikeita juhlia. Tai sitten oli joku pelko, että jos sama toistuu uudestaan. Ensin juhlitaan ja sitten erotaan.  Parempi siis matalalla profiililla, vaikka sitten molemmat.
Pakko sanoa, että edelleen rakastan, aivan kuin silloin alussa. Tottakai suhde muuttuu ajan myötä, mutta meidän rakkaus on vahvistunut sen mukana. <3

Rakkauspakkauksien kanssa on askarreltu parina päivänä, ja sain valmiiksi liitutaulun lastenhuoneen seinälle. Itse asiassa se on tehty peittämään Lotan "tuunatut" tapetit. Samaa tapettia ei enää löytynyt ja seinä on aika karun näköinen. Nyt se on piilotettu, ovelasti! Taikataikinasta leivottiin "leluja" ja maalattiin niitä. Minä tein samasta taikinasta sydämiä, joista joskus tulee jotain. Sen näkee sitten.

Nyt menen elämäni rakkauden kanssa iltapalalle, siipeilemään tottakai!
Elämä on oikeasti ihanaa, kun sen saa viettää rakastamiensa ihmisten kanssa<3
testataan liitutaulua

leipurit

neiti leipuri

herra leipuri

maalataan teoksia

lottakin osaa tarkasti

näin hienoja!

tässä se on! Liitutaulu ja oli muuten tosi mukava tehdä tätä!