Elämää syrjässä

Elämää syrjässä

perjantai 28. lokakuuta 2011

jännitystä

 Sain tehtäväkseni leipoa ison kakun. Vuoka oli 30 senttinen ja tarvikkeet tukkupakkauksia. Näin kotikokille siis paineita... Nooh, teinpä sitten 9 munan taikinan, vatkasin, vatkasin ja vatkasin että sokerimunavaahto oli oikeesti kovaa. Taikina vuokaan ja uuniin, sitte istuin nenä uunissa jännityksellä seuraten, kuinka kakun käy...

30 minuuttia uunissa ollut pohja, lupaavasti olis kohonnut...

ja paiston loppuvaiheesta kuva...

vielä näyttää hyvältä...

kumottu kakku ja sitten odottelin tuleeko kraateri-ilmiö. Joskus nimittäin tässä vaiheessa mun kakut tuppaa painumaan keskeltä lommolle...


vaan tämäpä oli kiitollinen kakku ja pysyi kuosissaan. Enää jännitän pysyykö aamuun asti hyvänä, ettei tuon mansikan takia vety tms...

2 kommenttia:

  1. WAU!! mä niin tiesin että tässäKIN käy hyvin..toisin se on mun leipomiset, AINA kraateria..sä voisit perustaa oman kakkupuodin, möisit pelkkiä pohjiaKIN!!
    :)

    VastaaPoista
  2. Oi että on kaunis ja herkullisen näköinen kakku:)

    VastaaPoista