Elämää syrjässä

Elämää syrjässä

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

uudet tuulet

Koulu on ohi, odottelen tässä tutkintolautakunnan kokousta, joka on 14.6. Sitte ammattinimike olisikin perhepäivähoitaja. Töitäkin sain....perhekodista, olen tykännyt. Tekemistä riittää niin, että päivät menee nopeasti. Uutta koulutustakin ehdottivat, että jos vaikka lukisin lähihoitajaksi oppisopimuksella. Kiitos tarjouksesta, mutta en juuri nyt. Omat lapset on vielä pieniä ja vasta äiti opiskeli illat kotona tai koulussa. En halua sitä enää, omatunto soimaa. Ehkä sitten kun lapset ovat isompia, ehkä...Nyt nautin tästä hetkestä.

Kesä on ollut kuuma, ihan liian kuuma tällaiselle kevätihmiselle, virta loppuu kesken, eikä töiden jälkeen kotona saa enää mitään aikaiseksi. Hyvällä omalla tunnolla en ole suurempia tehnytkään, nauttinut elämästä omien lasten kanssa. Pelattu pelejä, leikitty, tutkittu luontoa. Tänään käytiin pyöräilemässä ja tutkimassa nuijapäitä. Päivällä lapset heitti talviturkkinsa, vaikka järvessä vesi oli vain 19 asteista. Tuossa omassa järvessä ja rannassa mittari näytti eilen 23 astetta plussaa. Kohta siis minäkin tarkenen uida. Harmi, että omassa rannassa uiminen on mahdotonta, siellä on kiviä, liejua, iilimatoja, kaislaa...YÄK, Ällöä! Että on sitten ajettava aina jonnekin muualle uimaan...
talviturkit pois

neiti kesäheinä on rohkea

eilisen kuvailuja pihalta

japaninakileija

hiljainen on pihatie

ponimummo 28 vee nauttii laitumesta